Taustamusiikkia juhliin

Vaikka pidän trubaduurina kulkemisen helppoudesta, on myös mukavaa esiintyä yhdessä muiden soittajien kanssa. Toisinaan ihmiset toivovat tilaisuuteensa duoa, jolloin biisirepertuaari ja sovitukset monipuolistuvat. Teen tällä hetkellä duo-keikkoja veljeni Petjan kanssa, joka on kitaristi sekä lyömäsoittaja. Kitara-lyömäsoittimet-laulu kombo on jo melkein kuin pieni bändi. Biiseihin tulee myös heti lisää väriä, kun niihin saadaan stemmat miesäänen laulamana.

Viime viikonloppuna meidät tilattiin esiintymään tupaantuliaisiin Saloon. Tilaisuudesta jäi hyvä fiilis, kuten urheilija saattaisi todeta kisan jälkeen. Meidän suoritukseemme kuului kaksi 45min setillistä kansainvälistä musiikkia. Soitimme pienellä parvella, josta aukesi näkymä olohuoneeseen ja ruokailutilaan. Toiveena oli taustamusiikkia, jotta ihmiset voisivat myös seurustella musiikin kuuntelun lomassa. Valitsimmekin ohjelmaan kappaleita, jotka tekevät mukavan leppoisan tunnelman juhlapaikalle.

Petja oli tällä kertaa koko keikan kitaranvarressa. Itselleni teki hyvää keskittyä vain laulamiseen, se kun on intohimoni. Oli myös suurenmoista päästä esittämään kappaleita, jotka on vaikea saada toimimaan soolona. Erityisesti ihastuin versioihimme kappaleista Sunshine of My Life (Stevie Wonder), Lullaby of Birdland sekä Tears Dry on Their Own (Amy Winehouse). Juhlavieraat kehuivat ohjelmamme monipuolisuutta. Onnistuneet keikat inspiroivat aina uusille urille. Aina löytyy uusia genrejä ja artisteja, joihin tutustua. Minua ehkä pidetään rock/pop tyyppinä, sillä kategorian biisit ovat eniten minulla soitossa. Löydän kuitenkin tilaisuuden tullen itsestäni myös reilun ripauksen soulmamaa sekä jazzleidiä. Voin jälleen todeta sen, että musiikin tekemisen ihanuus on siinä, että aina löytyy uutta opittavaa.

Syntymäpäivät Helsingissä

Syntymäpäivät ovat aina mukavia tilaisuuksia soittajalle. On mukava olla osana juhlahumua olipa mittarissa sitten pyöreitä vuosia tai jotakin niiden väliltä. Nämä syntymäpäivät 23.5. oli järjestetty juhlatilassa, jossa oli myös sauna- ja grillausmahdollisuus. Vastasimme livemusisoinnista tällä kertaa duona, kitaristi-cahonisti Petjan kanssa.

Päivänsankari täytti 30 vuotta ja juhlien teemana olikin hänen syntymävuotensa 1988. Vieraiden pukeutumisessa näkyi ihailtavasti kasari-inspiraatio. Meidän muusikoiden tyylinnäytteen voit nähdä alta. Musiikkia toivottiin tietysti teeman mukaisesti ja esitimmekin monen tyylisiä hittejä kyseiseltä vuodelta. Monet tuon vuosikymmenen kappaleet ovat hittejä edelleen ja ne tunnistaa helposti kuulemalta. Top100 listoja joutuikin sitten kuulostelemaan hiukan, ennen kuin kappaleen nimen takaa paljastui tuttu hitti. Meille uutta ohjelmistoa oli muun muassa kappaleet I Should Be so Lucky (Kylie Minogue), Heaven Is a Place on Earth (Belinda Carlisle) sekä Merenneitoni ja minä (J.Karjalainen). Omia suosikkejani kasarivuosikymmeneltä oli Smooth Criminal (Michael Jackson), Can I Play with Madness (Iron Maiden) sekä Like a Virgin (Madonna).

On aina myös mukavaa soittaa kappaleita, joilla on jokin henkilökohtainen merkitys juhlien emännälle tai isännälle. Saimme salapoliisitietoa siitä, että juhlakalu pitää euroviisuista. Hän olikin iloisen yllättynyt, kun esitimme vielä tuoreen Saara Aallon euroviisuissa esittämän Monsters kappaleen. Supertoiveena oli myös Tina Turnerin Simply the Best, jonka totta kai tulkitsimme. Soitimme kaksi setillistä biisejä ja vielä pari encorea päivänsankarin vaatimuksesta. Ilo oli toki meidän puolellamme. Ilta oli hauska meille esiintyjillekin. Huomasimme jälleen, että onnistuneisiin juhliin tarvitaan ennen kaikkea mukava porukka ja sopivaa viihdykettä. Hyppäsimme siis illan jälkeen hyvin mielin auton kyytiin, kohti kotikulmia.

Trubaduuri Salossa

Olen saanut kunnian esiintyä useilla syntymäpäivillä. Tämän vuoden ensimmäinen keikkani keikkatauon jälkeen oli 50-vuotispäivät Salossa. Syntymäpäivät ovat yksi mukavimmista tilaisuuksista soittaa. Tilaisuus oli päivänsankarin kotona ja vieraita tilaisuudessa oli noin 50. Esiinnyimme yhdessä lyömäsoittaja/kitaristi Petjan kanssa duona.

Paikalla oli sekä lapsia että aikuisia, joten ohjelma oli valikoitu monipuoliseksi. Soitimme yhteensä kaksi settiä. Ensimmäisessä leppoisampaa seurustelumusiikkia, jotta ihmisten oli mahdollista jutustella ja asettua tilaan samalla. Kun esiintyy duona on enemmän varaa varoioida soitin- ja biisirepertuaaria. Rauhallisemmassa setissä soi bossa nova sekä jazz. Petja säesti kitaralla niin pystyin itse keskittymään näiden haastavien biisien laulamiseen tamburiinilla kompaten.

Toisen setin aloitimme lapsille ja lapsenmielisille sopivilla lastenlauluilla. Ohjelmassa oli Fröbelinpalikoiden Jumppalaulua sekä muuta hulvatonta. Olin houkutellut lapsia jo tauolla mukaan tanssimaan, mutta varsinaissuomalainen ujous taisi iskeä lapsiin. Olimme kuulleet, että päivänsankarin sydäntä lähellä ja epävirallisena juhlien teemana oli purjehdus. Teema näkyi mm ruoassa, joka oli mitä mainiointa merimiespihviä. Niinpä meidänkin setissämme oli paljon meri ja laiva-aiheisia kappaleita, kuten Dave Lindholmin Puhtaat laivat, Dingon Rio Ohoi sekä Kasmirin Vadelmavene.

Päivänsankarin erikoistoiveena oli Mikkihiiri Merihädässä. Olin toki kuullut kappaleet aiemmin, mutten koskaan laulanut sitä. Olikin todella vapauttavaa esittää jotakin erilaista ja eläytyä ensin Mikkihiiren lapsekkaaseen laulutyyliin ja sitten meripeikon räksätykseen. Onneksi minulle ei tuota hankaluuksia heittäytyä erilaisiin rooleihin vaan nautin täysin siemauksin. Omaperäisellä huumorintajulla varustettu päivänsankari taisi olla tyytyväinen yleisön yllättyneistä ilmeistä. Kaikki katsoivat lavan virkaa tekevän kulmauksen suuntaan. Juhlien loppupuolella esitimme vielä toivekappaleita, vieraat halusivat kuulla mm Vesalan Älä droppaa mun tunnelmaa ja lauloivat iloisesti mukana.

Kotimatka sujui mukavasti. Salo on vain ajomatkan päässä Helsingistä ja ajoreitti miellyttävä. Toivotaan lisää keikkoja Saloon.

Trubaduuri Tuusulassa

Esiinnyin jokin aika sitten hautajaisissa sekä muistotilaisuudessa Tuusulassa. Nuo ovat herkkiä ja kyyneliin liikuttavia tilaisuuksia. Kappaleet, jotka olivat edesmenneelle tärkeitä tuovat surullisiiin jäähyväisiin lohtua ja jatkuvuuden tuntua.

Minua pyydettiin esiintymään siunaamistilaisuudessa Paijalan kappelissa Tuusulassa. Toiveena oli Bob Dylanin kappale Knockin´on Heavens Door kitaralla säestettynä. Kappale ei ole perinteisin kirkossa esitettävä muistokappale, mutta oli omaisten erityisesti toivoma juuri kirkkoon. Heidän läheisensä oli soittanut ja kuunnellut hyvin paljon kyseisen artistin tuotantoa. Kappale oli pilke silmäkulmassa eläneelle miehelle osuva viimeiselle matkalle. Läheiset olivat liikuttuneita ja pitivät sovituksesta, joka oli sopivan rosoinen mutta kirkkoon sopiva.

Soitin myös muistotilaisuudessa lisää vainajan ja hänen läheistensä yhteisiä ”omia” kappaleita. Leonard Cohenin Hallelujah oli ollut vainajan ja hänen vaimonsa yhteinen kappale. Neal Youngin Old Man oli lapsien kappale isälleen, joka oli pitänyt kovasti juuri 1960 ja -70 -lukujen ”kitara ja mies” -tyyppisestä musiikista. Noilla vuosikymmeniltä olisi löytynyt paljon muitakin muistotilaisuuden henkeen sopivia kappaleita laulaja-lauluntekijä -meiningillä.

Tunnelma tilaisuudessa oli lämmin ja itselleni jäi hyvä mieli siitä, että voin olla mukana helpottamassa omaisten surua. Olen soittanut useasti muistotilaisuuksissa ja joskus tunnelma on ollut hyvinkin järkyttynyt ja itkuinen. Se tuo esiintyjälle omat haasteensa. Herkkänä ihmisenä samastun omaisten suruun, ammattilaisena on kuitenkin kyettävä laulamaan vaikka liikuttuisikin. Musiikin voima on siinä, että sen keinoin pääsee jakamaan tunteita ja fiiliksiä. Jos tunteet näkyvät yleisölle se on musiikissa vain voimaa. Siksi olen unelma-ammatissani kun saan olla jakamassa iloa sekä lohtua muillekin musiikin keinoin.

Ravintoa ryytyneille

WP_20141115_13_10_47_Pro (2)

Minulla on erityinen suhde ravintoloihin, joiden nimessä on ”grilli”. Siitä tulee jotenkin rehti ja elämänläheinen fiilis. Liekö tämä johtuvan myös työhistoriastani eräässä lounasravintolassa, jota tuttavien kesken kutsuttiin Jambon baariksi. Paikan hivenen kaurismäkeläisessä miljöössä oli myös musiikkia ilmassa. Keittiössä (ja siivous-jatkoilla) ainakin lauleskeltiin kovasti, sillä suuri osa ravintolan työntekijöistä oli muusikoita. Toisinaan musavalinnat saattoivat olla asiakkaiden mielestä hiukan erikoisia. Levysoittimeen saattoi löytää tiensä niin Alamaailman vasaroiden albumi kuin Khachaturianin pianokonserttokin silloin, kun itse paikan päämaestro ei ollut valvomassa.

Safka ja musa on toimiva yhdistelmä, eihän siitä mihinkään pääse. Safkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä mutkatonta gastropub -tyylistä ravintoa. Vielä muutama vuosi sitten tarjoilin asiakkaille grillipihvejä paistetuilla perunoilla tai wienerleikettä ranuilla. Nyt saan ilokseni osallistua hengen ravinnon tuottamiseen musakattauksen merkeissä. Viimeksi esiinnyin Ravintola Pallogrillissä Konalassa. Jos grilleistä ja musiikista puhutaan, vielä olisi kokematta ainakin legendaarinen Käpygrillin lava Käpylässä sekä Helmi grilli Kontulassa. Kertokaas mitä muita musailua arvostavia ”grillejä” Helsingistä ja lähestöltä läytyy.

WP_20141115_13_13_27_Pro (3)

Kuvat otettu Barcelonassa.

Avajaistunnelmia

18157499_447395958943820_4596141580926733809_n

Tässä parit tilannekuvat ja fiilikset eilisistä Pallogrillin avajaisista. Omalta osaltani voin sanoa, että ilta oli tunnelmallinen ja oli mukavaa soittaa. Yleisökin tuntui nauttivan kovasti. Remontti oli ilmeisen onnistunut ja nyt kelpaa syödä, juoda ja nauttia laajasta ohjelmatarjonnasta. Ruoka paikassa on tosiaankin erinomaista ja sydämellä tehtyä. Olen itse salaattifriikki ja ainakaan kana-cesarsalaatti ei eilen tuottanut pettymystä.

Sain kuulla asiakkailta, että tällaista paikkaa on todella odotettu. Erilaista ohjelmaa on ainakin neljä kertaa kuussa: bändejä, trubaduureja ja standupia. Eilen jälkeeni lavalle astui upea Erja Uitto bändeineen. Ei voi, kun ihailla näiden muusikoiden ammattitaitoa ja tatsia. Erja on aivan huikea laulaja ja esiintyjä. Illasta jäi siis mukava fiilis. Toivottavasti nähdään uudestaankin Konalassa.

18118858_447395935610489_1420718362850314213_n

Uusi menopaikka Helsingissä

Ravintola Pallogrilli Helsingin Konalassa on laajentamassa toimintaansa. Se on jo entuudestaan tunnettu vähintäänkin Konalan parhaista ruuista ja tästä lähtien myös -kryhym- parhaista esiintyjistä. Ravintola on viikonloppuisin auki klo 3 saakka, joten ilta ei lopu kesken nimekkäiden artistien kanssa. Allekirjoittanut toimii laajennetussa ravintolassa toisena vakkaritrubaduureista. Kaikenlaista muutakin jännää ohjelmaa saatta osaltani olla luvassa, joten kannattaa seurailla päivityksiä.

Avajaiset ovat 28.4.. Paikalle kannattaa tulla, sillä tarjolla monenlaista viihdytystä. Paikalle kannattaa tulla myös ajoissa, sillä Pallogrillin herkullisia hampurilaisia tarjoillaan 100 ensimmäiselle. Saan kunnian olla trubaduroimassa ja lämmittelemässä lavalle ihanan tangoprinsessa Eija Uitto &bandin. Luvassa siis huikea ilta! Näenhän sinut siellä? Myöhemmin samalla viikolla myös rock&blues sekä show&diner -tyylistä menoa. Kyseinen kulttuuritoiminta tulee tarpeeseen, jos tältä laulajan retaleelta kysytään.

Os. Ajomiehentie 1, (Kauppakeskus Ristikko). http://www.ravintolapallogrilli.fi

Sieppaa

Kesän odotusta

Päätin kesää odotellessa siistiä kuvia viime kesäkuisesta puistokonsertista ja Bokvillanin ihanasta huvilasta. Vielä joutuu hetken malttamaan ja vartomaan lämpimämpiä kelejä sekä kesämekkoja. Itse olen jo kuitenkin kääntänyt varovasti katseen kohti valon vuodenaikaa ja alkanut merkkailla kalenteriin kesätapahtumia, joihin ehdottomasti haluan osallistua. Todennäköisesti löydän tieni ainakin kotikaupunkini katufestareille ja puistokarkeloihin. Kesällä tosin ei aina etukäteen tiedä mihin päätyykään. Kerro ihmeessä, mikä on sellainen kesätapahtuma, jota ei kannata missata.

Bokvillan

Bokvillan2

Saaran keikka 15.6-16 Bokvilla 021 (3)

Saaran keikka 15.6-16 Bokvilla 017 (3)

riippumatto

Kaffila Bokvillan, Hämeentie 125

http://arabianasukastalot.fi/index.php/kaffila-bokvillan

https://fi-fi.facebook.com/kaffilabokvillan/

Kuvat: Maarit Berg ja Saara Berg

Sydämeni osuman sai

Minulle siunaantui jokin aika sitten tilaisuus päästä soittamaan häissä. Keikkaa varten treenatessani tajusin, kuinka ihanaa onkaan soittaa ihan rehellisiä rakkausbiisejä. Kyllä, sellaisiakin lovekappaleita on olemassa, jotka eivät kerro onnettomasta tai menetetystä rakkaudesta – jopa suomalaisilta biisintekijöiltä ja artisteilta. Settilistaani kuului muun muassa Juha Tapion ”Tykkään susta niin, että halkeen”, Coldplayn ”Yellow” sekä tämä ihanuus, joka saa minut toden teolla syttymään.

Päätin myös ottaa itselleni haasteen ja opetella kappaleen Kentiltä, joka oli yksi hääparin lempiartisteista. En puhu sujuvasti ruotsia sukunimestäni huolimatta, joten kappaleen treenaaminen vaati toden teolla panostamista. Se oli kuitenkin vaivan arvoista, kun pääsi näkemään hääparin iloisesti yllättyneet ilmeet. Ilmeisesti lausuminenkin sujui ihan mallikkaasti. Ainakaan alakerran suomenruotsalainen naapurini, joka kuuntelee harjoituksiani, ei ole antanut minulle kriittistä palautetta. Tuntui ihanalta heittäytyä tähän tuttuun, mutta samalla niin uuteen kielimaailmaan.

Kappaleet ovat aina monitulkintaisia ja elämässä on monia sävyjä. Riippuu myös paljon itse päivänsankareista mikä toimii ja mikä ei. Pohdimme eräiden vieraiden kanssa keikan jälkeen mikä on se liima, mikä saa parit onnistumaan ja pysymään yhdessä. Ehkä se on juurikin se elämän sävyjen hyväksyminen ja omanlaisen tien löytäminen. Tietenkään unohtamatta rakkautta, jonka lämpöä ei ainakaan näistä juhlista puuttunut.