Minulle siunaantui jokin aika sitten tilaisuus päästä soittamaan häissä. Keikkaa varten treenatessani tajusin, kuinka ihanaa onkaan soittaa ihan rehellisiä rakkausbiisejä. Kyllä, sellaisiakin lovekappaleita on olemassa, jotka eivät kerro onnettomasta tai menetetystä rakkaudesta – jopa suomalaisilta biisintekijöiltä ja artisteilta. Settilistaani kuului muun muassa Juha Tapion ”Tykkään susta niin, että halkeen”, Coldplayn ”Yellow” sekä tämä ihanuus, joka saa minut toden teolla syttymään.
Päätin myös ottaa itselleni haasteen ja opetella kappaleen Kentiltä, joka oli yksi hääparin lempiartisteista. En puhu sujuvasti ruotsia sukunimestäni huolimatta, joten kappaleen treenaaminen vaati toden teolla panostamista. Se oli kuitenkin vaivan arvoista, kun pääsi näkemään hääparin iloisesti yllättyneet ilmeet. Ilmeisesti lausuminenkin sujui ihan mallikkaasti. Ainakaan alakerran suomenruotsalainen naapurini, joka kuuntelee harjoituksiani, ei ole antanut minulle kriittistä palautetta. Tuntui ihanalta heittäytyä tähän tuttuun, mutta samalla niin uuteen kielimaailmaan.
Kappaleet ovat aina monitulkintaisia ja elämässä on monia sävyjä. Riippuu myös paljon itse päivänsankareista mikä toimii ja mikä ei. Pohdimme eräiden vieraiden kanssa keikan jälkeen mikä on se liima, mikä saa parit onnistumaan ja pysymään yhdessä. Ehkä se on juurikin se elämän sävyjen hyväksyminen ja omanlaisen tien löytäminen. Tietenkään unohtamatta rakkautta, jonka lämpöä ei ainakaan näistä juhlista puuttunut.
Trubaduuri Saara Berg 