Useampi kuin yksi tai kaksi henkilöä on sanonut minulle laulaessani, että minusta tulee mieleen Joni Mitchell. Tiedä sitten mistä tuo mielikuva johtuu, mutta en laita pahakseni. Kyseinen artisti kun sattuu olemaan yksi kaikkien aikojen idoleitani ja esikuva kun aloitin biisien kirjoittamista. Pidän Jonin omaperäisestä tavasta laulaa ja kirjoittaa. Omasta mielestäänhän hän ei tosin ollut ensisijaisesti laulaja-lauluntekijä, vaan koki itsensä taidemaalarina. Huh, mitä monilahjakkutta. Tavallaanhan Jonin kappaleissakin maalaillaan tarinoita ja tunnelmia. Q-Tip totesi oikein Janet Jacksonin kappaleessa Got till´it´s gone. Biisin kertosäkeistö kuulostaa kovin tutulta Jonin tuotantoa tuntevalle – käykää vaikka itse tarkistamassa, jos ette tiedä mistä puhun.
Joni Mitchellin ”Woman of heart and mind” on kulkenut elämässäni mukana jo vuosia. Jossain vaiheessa koin hyvin vahvasti, että se kertoo minun elämästäni. Tosin ”no child to raise” on muotoutunut suussani ”one child to raise” -muotoon. Keikoilla en ole Jonin kappaleita soittanut, koska hänen käyttämänsä avoviritykset tuottavat haasteita keikan etenemisen suhteen. Pitäisi olla toinen kitara valmiiksi viritettynä, jos ei halua kuluttaa minuuttikaupalla aikaa virityksen venkslaamiseen. Tässä kuitenkin Joni Mitchell -diggareille minun tulkintani tästä ihanasta kappaleesta.
Trubaduuri Saara Berg 