Minusta on ihanaa, että olen vihdoin löytänyt oman näköiseni tavan osallistua vapaaehtoistoimintaan. Olen nyt muutamia kertoja käynyt kaupunginosani asukastalolla soittamassa varttuneemmalle väelle. Olen esittänyt klassisia tunnettuja pianokappaleita ja elokuvamusiikkia sekä säestänyt yhteislauluja. Vastaanotto on ollut mitä ilahtuneinta ja minua on pyydetty yhä uusiin senioreiden ryhmiin vierailemaan.
Tuntuu tosi hyvältä, kun voi ilahduttaa muita asialla, joka on myös itselle todella tärkeä. Eräs rouva haluaisi aina kuulla Palmgrenin Yö Meren rannalla, kun se on niin koskettava kappale. Toinen iäkkäämpi rouva taas intoutui viimeksi laulamaan kauniilla, kirkkaalla sopraanollaan yhteislauluja, kun löytyi hänelle tuttuja biisejä. Kuulemma ”silmät ja jäsenet eivät enää toimi, mutta onneksi sentään lauluääni on vielä tallessa”. Eikä haittaa, vaikkei piano olisi parhaassa vireessä tai laulujen sanat tulisi mieleen. Sitten otetaan ensimmäinen säkeistö uudestaan ja vieläkin raikuvammin.
Mikä parasta, oppiminen ja voimaantuminen on molemminpuolista. Minusta on hauskaa kertoa itselleni tärkeistä kappaleista ja säveltäjistä. Itse olen saanut kuulla minulle aivan uusia lauluja. Olen säestänyt vanhoja koululauluklassikoita, jotka ovat itselleni vieraita, mutta osallistujat muistavat tekstit sanasta sanaan. Olen myös haltioituneena saanut kuunnella tarinoita ja muistoja aikojen takaa.
Kaikki lähti siitä, että kyllästyin soittamaan yksin kotonani seinille – ja naapureille seinien takana. Tiesin, että asukastalolla käy paljon ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä pääse niin helposti elävän musiikin pariin. Halusin tehdä oman osani tämän epäkohdan korjaamiseksi. Musiikin kieli on niin ovela, että sen avulla pääsee osallistumaan ihan jokainen. Ei haittaa, vaikkei muuten löytyisi yhteistä kieltä tai sanat eivät enää tulisi mieleen.
Muille soittaessa huomaa myös sen, kuinka musiikki todella on parasta vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kun kokemukseen osallistuu useampi ihminen, voi kukin peilata fiiliksiä, joita musiikki herättää. Sama kappale voi viedä eri maailmoihin kuulijasta riippuen ja se on tosi kiinnostavaa. Näistä kohtaamisista on syntynyt myös ideoita siitä, miten instrumentaalimusiikkia voisi käyttää eri tilanteissa uudella tavalla. Ehkä jokin päivä pääsette järjestämääni musiikkia&mindfullnesia -tuokioon rentoutumaan tai miettimään ihmisen elämänkaarta esityksessä, jossa yhdistyy pianomusiikki, sanataide ja elektroninen ”avaruusromu”-äänimaailma.
Trubaduuri Saara Berg 