Skidisti kujalla

Päädyin tällä viikolla pitkästä aikaa kadulle. Täytynee tarkentaa: ei – taloudellinen tilanteeni ei ole sentään vielä niin heikko, että olisin ajautunut maailman vanhimman ammatin harjoittajaksi. Olisiko oma alavalintani ehkä toiseksi vanhin? Olin siis kadulla soittamassa ja laulamassa.

Katusoittelu on minulle jonkinlainen paluu juurille. Muutamia vuosia sitten päätin, että haluan esiintyä kadulla. Kyseinen toiminta vaikutti hauskalta tavalta piristää ihmisten päivää ja saada esiintymiskokemusta. Pianoa, joka siis on pääsoittimeni, on kuitenkin hiukan hankalaa kantaa mukana. Niinpä otin isältäni lainaan nailonlielisen Landolan ja opettelin muutaman soinnun. Niillä jo pystyi soittamaan aika monta biisiä ja jos ei pystynyt, tein kappaleesta oman sovituksen. Nyt ehkä hiukan huvittaa oma lapsekkuus, intoa kun oli enemmän kuin taitoa. Mutta ei se meininkiä haitannut, päin vastoin.

Helsingin kaduilla ja metrotunneleissa ei varsinaisesti ole taiteilijoita ruuhkaksi asti. Itse pidän siitä, että kaupunkitilassa on elämää. Meitä suomalaisia ei vain valitettavasti suosi ilmasto ulkona tapahtuvaa taiteilua ajatellen, kuten monessa muussa paikassa. Kävin jokin aika sitten Kööpenhaminassa ja juttelin joidenkin katutaiteilijoiden kanssa. Monet kiertävät euroopan eri kaupungeissa esiintymässä. Haaveilin pienenä töistä sirkuksessa, joten voitte kuvitella, että olin aivan ihastunut heidän elämäntapaansa. Täytyy tässä välissä mainita, että Köpis on myös kaupunkina todella viehättävä ja inspiroiva. Tämän jutun kuvat ovat siksi kyseiseltä reissultani.

Kiinnostavia tempauksia näkee tosin meilläkin. Vuosi sitten Helsingissä saattoi esimerkiksi törmätä musiikkiesityksiin ratikassa. Keskustan katusoittajilla on ammattimainen ja tyyliseikkoja myöten mietitty ote. Metrotunneleissa taas saattaa nähdä todella innovatiivisia esityksiä. Eräs kiinnostavimmista akteista, johon olen törmännyt, olivat akrobaatit Turun joenrannassa pari kesää sitten. Nuoret miehet hyppivät tramboliinilla pakunsa katolle erilaisin koreografioin taustamusiikin soidessa. Esitys oli niin henkeä salpaavan hieno, että se oli pakko jäädä katsomaan loppuun saakka. Näiden kundien tekemisestä välittyi sekä innostus että taidokkuus.

Täytynee ottaa katutaiteilu taas itsellekin tavaksi. Sen verran mukavaa on soitella porukan päivään iloa ja katsella erilaisia ihmisiä kulkemassa kuka minnekin.