Hyvää uutta alkanutta uutta vuotta! Viime vuosi tuntui menevän hujauksessa. Sain jälleen keikkailla monilla eri paikkakunnilla ja tavata aivan ihania ihmisiä. Sain ilahduttaa ihmisiä musiikillani erilaisissa yksityistilaisuuksissa, mutta myös keikkailla avoimissa tapahtumissa. Päällimmäisenä näistä mieleen jäi Sellon kauppakseskuksen kesäterassin päättäjäiset Espoossa, joissa sain esiintyä Samuli Putron ”lämppärinä”. Viime vuonna ihanaa oli myös ikäihmisille laulaminen. Se tuntui todella merkitykselliseltä itselle ja myös vanhukset nauttivat silminnähden. Siitä voisin kirjoittaa kokonaan oman juttunsa.

Tälle vuodelle 2026 on jo muutamat keikat sovittu. Tulossa on ainakin lauluesitykset muistotilaisuudessa, syntymäpäivillä ja parissa häissä. Viime kesänä ei jostakin syystä omalle kohdalle osunut hääkeikkoja, mitkä yleensä ovat kesäkauden tärkeimmät juhlat, joissa muusikot keikkailevat. Suosituimpina viikonloppuina jouduin itsekin toteamaan, että en ehdi kaupungista toiseen soittamaan kahta keikkaa putkeen, eli toisinaan joutuu myymään ”ei-oota”. Siksi onkin hyvä olla sillä tavalla ajoissa miettimässä kesän juhlien musiikkitarjontaa, että saa toivomansa kokoonpanon paikalle.

Myös siihen on hyvä varata aikaa, että artisti voi huomioida mahdolliset erityistoiveet. Itse otan mielelläni vastaan kohtuullisen määrän toivekappaleita, mutta toki jos harjoitteluaika jää lyhyeksi, voi olla mahdoton toteuttaa näitä toiveita. Haluan aina tehdä biiseistä laadukkaat sovitukset, joko kitaralla tai pianolla säestettäväksi. Monesti valitsen myös biisien sävelkorkeuden sen mukaan, tarvitaanko paikan päällä äänentoistoa vai ei. Usein tämä vaatii ennakkoselvittelyä juhlapaikan kanssa. Korkeammalta ja kirkkaammin ääni kuuluu useimmissa tiloissa paremmin. Äänentoiston kanssa pelivaraa on enemmän, mutta pienessä tilassa ei liian isot äänenvoimakkuudet tietenkään toimi.

Odotan innolla tämän vuoden tulevia keikkoja. Tuntuu, että vuosi vuodelta löydän uusia juttuja omaan laulamiseen ja esiintymiseen. Se onkin musiikissa ihan elinehto, että jaksaa olla utelias ja haluaa omaksua uusia asioita. Jos soittamisesta tai laulamisesta tulee liian pitkäksi aikaa vain rutiinia, siitä katoaa fiilis sekä ilo ja uskon, että se välittyy herkästi myös yleisölle. Lauluaminen on tunteiden kieli. Haluankin tänä vuonna olla läsnä niin itselleni kuin muillekin. Nähdään siis keikoilla!

Olen saanut vuosien varrella keikkailla useasti eri puolella Espoota. Olen päässyt laulamaan erilaisissa juhlatilaisuuksissa kuten syntymäpäivillä, ristiäisissä ja häissä. Olen tottunut esiintymään intiimeissä juhlissa ja se onkin lähinnä sydäntäni. Tänä kesänä oli kuitenkin hauska päästä esiintymään myös suuremmissa tapahtumissa.

Elokuun alussa minut pyydettiin Espoon Keilaniemeen tuomaan rauhallista taustamusiikkia yrityksen after work -tilaisuuteen. Suunnittelin musiikin niin, että osallistujien oli mahdollista jutella ja verkostoitua, mutta myös halutessaan kuunnella intensiivisemmin musiikkiesitystä. Tosi iso osa tästä työstä on kuulostella yleisöä ja arvioida tilanteen mukaan, minkälaista tunnelmaa tarvitaan. On huomioitava äänenvoimakkuus ja kappalevalinnat niin, että se palvelee parhaiten tilaisuuteen toivottua musiikkimaisemaa. Tällä kertaa vuorottelin instrumentaalimusiikin ja rauhallisen kitara-laulumusiikin välillä. Ennen esitystä on tietysti olennaista myös miettiä soittopaikan sijoittelu suhteessa yleisöön ja tilan akustiikka. Puitteet olivat todella hienot ja tunnelma keveän asiallinen. Moni tuli kehumaan tilaisuuden jälkeen musiikkin toimineen todella hyvin rentouttamaan tilaisuutta, ja että oli mukava kuunnella kappaleita keskustelun lomassa.

Pieniltä kommelluksiltakaan ei vältytty, sillä roudaaminen saattaa välillä tuottaa pään vaivaa. Isossa toimistorakennuksessa oli useampi hissi, enkä osannut heti huomioida, että laitteet pitää saada samaan hissiin samaan aikaan, sillä kun tilasi hissin uudelleen, saattoi paikalle tulla aivan toinen hissi kuin alun perin. Paria mikkiständiä jouduttiin sitten etsimään; ne livahtivat väärään kerrokseen. Tästäkin selvittiin ja olihan tilanne aika koominenkin. Olen oppinut, että roudaamiseen ja asettautumiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa, mikäli mahdollista. Aina voi tulla odottamattomia muuttujia matkaan ja niihin on osattava varautua etukäteen, jotta aikataulut pitävät ja asiakas saa parhaan kokemuksen.

Toinen hieno kokemus oli päästä esiintymään Leppävaarassa kauppakeskus Sellon kesäterassin päättäjäisissä. Paikalla oli ihan mukavasti yleisöä ja ilma oli loppukesäisen leppeä. Minulla oli soitettavana kaksi setillistä biisejä. Oli aivan huippua, että pääsin itse kasaamaan setin lempikappaleistani ja arvasin, että moni muukin niistä syttyisi. Moni lauloi mukana ja muutama tanssiaskelkin nähtiin. Jälkeeni illalla esiintyi yhtyeineen Samuli Puutro, jota arvostan todella paljon muusikkona ja laulunkirjoittajana. Hetki oli siis ikimuistoinen, mutta myös hiukan jännittävä, kun noin sai ”lämpätä” yhtä suomalaista suosikkiartistiaan. Samuli on myös muuten todella ystävällinen ja karismaattinen henkilö.

Tuli myös siinä mielessä ”staraolo”, että paikalla oli äänimies, joka tietenkin hoiti äänitekniikan. Yleensä trubaduurina keikkaillessa yksin, saa olla itsensä roudari, ääniteknikko ja kuski. Oli tosi virkistävää saada vain soittaa ja laulaa, kun äänialan ammattilainen hoitaa tekniikan puolen. Siihen itselläni on tällainen musiikkitaiteilijan viha-rakkaussuhde. Äänentoistosta on välttämätöntä ymmärtää sen verran, että saa vehkeistä volumea ja säädöt kohdilleen. Siinä on monta navikkaa, mitä väännellä ja vaikka asiasta suoriudunkin kokemuksen tuomalla intuitiolla/ääniteknikoilta oppimillani kikoilla, jätän silti mieluiten tämän esitysteknisen asian alaa opiskelleille ammattilaisille.

Ensi kesälle on jo buukattu keikka Espoon alueella ainakin elokuisiin hääjuhliin. Katsotaan mitä muita tilaisuuksia ensi vuosi tuo tullessaa ja vielähän on tätä vuuotta parisen kuukautta jäljellä ja pikkujoulukausikin aluillaan.

Sain viime viikonloppuna esiintyä ristiäisissä Vantaan Asolassa seurakuntatalolla. Ristiäiset ovat yksi lempijuhlistani keikkailla. Tuntuu erityiseltä olla trubaduuri tuomassa laululahja pienen ihmisen elämän alkuun ja koko perheelle. Tällä kertaa säestyssoittimena oli piano. Seurakuntasalissa olikin hyvä soitin valmiina, joten minun ei tarvinnut tuoda mukanani omaa digipianoani, joka kulkee kyllä kätevästi keikoilla mukana. Perheellä oli toiveena nimenomaan kuulla pianonsoittoa, sillä pappi säesti kitaran kanssa tilaisuudessa lauletut virret. Kitara on itsellänikin useimmiten mukana ristiäiskeikoilla ja se tuntuu sopivan tilaisuuden intiimiin luonteeseen, varsinkin mikäli tilaisuus järjestetään perheen kotona. Tällä kertaa toiveena oli kuitenkin erillinen musiikkiesitys.

Pienen ihmisen isoäiti oli halunnut omistaa yhden kappaleen juuri äidiksi tulleelle tyttärelleen, kaksi kappaletta juuri nimen saaneelle ja vielä kappaleen avioparille. Minusta on tosi ihana, kun pyydetään esittämään itselleni uusia kappaleita ja saan näin tutustua hyvään musiikkiin. Johanna Iivanaisen Minut on kutsuttu oli omistettu äidiltä tyttärelle ja on sanomaltaan aivan ihana. Kappale toimi tosi hienosti juuri pianon kanssa esitettynä ja sai liikutuksen kyyneleitäkin aikaan.

Yksi paljon ristiäisiin ja nimiäisiin toivottu kappale on tällä hetkellä Pyyntö, joka on alun perin Klamydia -yhtyeen kappale ja jota Jannika B. versioi Vain elämää -ohjelmassa. Tänä kesänä on pyydetty nimenomaan tuota Jannika B.n versiota kyseisestä kappaleesta. Se antaakin hyvää osviittaa, minkälaista tunnelmaa biisillä halutaan välittää. Pyrin artistina tekemään aina kappaleista oman näköiseni ja tilaisuuteen sopivan version. Kun kappaleesta on saatavilla kaksi hyvin erityyppistä versiota oli helppo lähteä rakentamaan kappaleesta omaan suuhun ja sielunmaisemaan sopivaa. Halusin välttää liian surumielistä tai saarnaavaa tunnelmaa ja pyrin saamaan versiooni iloa ja ihmetystä pienen ihmisen kasvun äärellä. Halusin kappaleeseen hymyä ja hetkessä elämisen taikaa ja mielestäni onnistuin tässä.

Tilaisuudessa kuultiin myös Johanna Kurkelan esittämänä tunnetuksi tullut Ainutlaatuinen, joka onkin hyvin toivottu kappale pienen ihmisen juhlissa. Kappaleen on säveltänyt Teemu Brunila ja sanoittanut Markus Koskinen ja mielestäni siinä on hyvin tavoitettu uuden elämän erityisyys ja vanhempien näkökulma. Samu Haberin Sä oli omistettu vauvan vanhemmille ja se olikin hyvä päätöskappale iloisuudessaan ja leikillisyydessään. ”Sä et taida ymmärtää sitä ikinä: ihanaa, et on sellainen tyyppi kun sä.”

Monissa tilaisuuksissa, jossa on läheisen toiselle omistama laululahja, halutaan se pitää yllätyksenä loppuun saakka. Tämä on minusta tosi hauska tama yllättää iloisesti. Olen tottunut siihen, että valmistaudutaan esitykseen vaivihkaa tai odotellaan kulman takana, jottei yllätys menisi piloille. Tälläkin kertaa se onnistui. Muusikkona on tottunut muutenkin odotteluun, sillä juhlissa tilanteet elävät ja täytyy olla pelisilmää, milloin on sopiva hetki aloittaa musiikkiesitys. Tällä kertaa odottelin autossa ja tarkkailin tilannetta, jotta osaisin saapua paikalle sitten kun kaikki juhlavieraat ovat asettuneet kahvipöytään. Ajoitus onnistui hienosti ja ristiäisvieraat saivat vielä kuulla nämä pienelle perheelle isoäidin omistamat kappaleet. Pikkuinen nukkui somasti esityksen ajan, mutta uskon että hänkin aisti sen kaiken lämmön, joka tilaisuudesta välittyi ainakin itselleni.

Olen esiintynyt Tuusulan alueella useissa erilaisissa juhlissa. Trubaduurina olen saanut olla muuun muassa viihdyttämässä juhlavieraita syntymäpäivillä ja lohduttamassa omaisia muistotilaisuuksissa. Tällä kertaa lauloin kolme kappaletta omaisensa menettäneille. Tilaisuus oli hyvin koskettava ja tyylikkäästi järjestetty. Tilaisuus pidettiin Krapilla, joka onkin huikea paikka juhlia ajatellen. Tämä oli jo toinen kerta, kun sain esiintyä tässä miljöössä.

Etenkin muistotilaisuuksissa biisivalinnoilla on suuri merkitys. Yleensä kolmisen kappaletta on hyvä määrä musiikkia tällaiseen tilanteeseen, jossa on hyvä jättää tilaa surulle ja läheisen muistelulle. Toteutan aina kappaleet toiveiden mukaan. On todella mukava päästä opettelemaan uusia kappaleita. Natalie Beddingdieldin Soulmate oli itselleni ennestään tuntematon kappale, mutta siitä tuli tosi hieno nainen ja kitara -versio. Toisena kappaleena oli Jenni Vartiaisen esittämänä tutuksi tullut Missä muruseni on, joka on liikuttava ja sanomaltaankin kaunis. Viimeinen kappale oli Leaonard Cohenin Hallelujah, jota usein toivotaan etenkin muuistotilaisuuksiin tai hautajaisiin. Tosin olen esittänyt tämän kappaleen myös häissä, joten biisejä ei tarvitse lukita yhteen käyttötarkoitukseen tai tilanteeseen sopivaksi. Tärkeintä on se, mitä muistoja ne kuulijalle tuovat. Musiikilla kun on se ihmeellinen voima, että se voi johdattaa menneisyyden hetkiin ja tunteisiin. Aikamoinen aikaportti siis.

Tällä kertaa syntymäpäiviä juhlittiin Loimaalla Veteraaniyhdistyksen ylläpitämällä tuvalla. Juhlatila oli hyvin kiinnostava historiallisine sotien aikaisine esineistöineen. Talo on siirretty ja rakennettu hirsi kerrallaan nykyiselle paikalleen. Puurakenteinen tila tekee tosi miellyttävän akustiikan soittaa ja tunnelma olikin intiimi ja lämmin. Päivänsankari täytti 60-vuotta, mutta pyöreiden juhlintaan haluttiin rentoa tunnelmaa ja se onnistuikin täydellisesti. Tilan valinnalla, ohjelman mietinnällä ja koristelulla voidaan vaikuttaa paljon siihen, minkälaiseksi tunnelma muotoutuu. Joihinkin tilaisuuksiin toivotaan arvokasta ja juhlallista tunnelmaa, toisiin taas rennompaa ja intiimimpää fiilistä.

Minulta toivottiin taustamusiikkia ruokailun lomaan ja sen lisäksi muutaman kappaleen lauluesitys onnittelulauluineen. Toteutan esityksiä joko kitaran tai pianon kanssa. Rauhallinen pianomusiikki sopii hyvin taustamusiikiksi tällaiseen tilaisuuteen, missä ihmiset haluavat myös keskustella ruokailun yhteydessä. Instrumentaalimusiikki tuo mukavaa tunnelmaa, mutta ei häiritse vieraiden kuulumisten vaihtoa. Digitaalipiano kulkee helposti mukana keikkapaikalle ja välttämättä sen isompia äänentoistolaitteita ei tarvita. Tämä on todella hyvä vaihtoehto, jos esiintymistila on pienehkö. Mahduin hyvin pianoineni esittämään ihmisille instrumentaaliversioita kappaleista eri vuosikymmeniltä.

Olen soittanut pianoa 5-vuotiaasta saakka, eli minulla on aika monta kymmentä vuotta kokemusta instrumentin kanssa. Tätä minulta kyseltiinkin tauolla ja keskustelen tietysti mielelläni muusiikkiin ja keikkailuun liittyvistä asioista. Minulta tiedusteltiin muun muassa, voisinko luopua pianonsoitosta tai musiikista. Ikinähän ei tiedä, mitä elämässä tulee vastaan tai mitä tapahtuu, mutta sen tiedän, että musiikki tulee kulkemaan mukanani jossakin muodossa elämäni loppuun saakka. Me muusikot olemme varmaan myös sen verran kekseliäitä ja musiikissa eläviä, että vaikka kyky soittaa jotakin instrumenttia katoaisi, etsimme varmasti jonkin toisen keinon toteuttaa muusiikillisia tarpeitamme. Sillä niin… se on todella tarve ja olemassa olon tapa. Musiikkihan ylipäätään on meissä kaikissa hyvinkin sisään kirjoitettuna, elämmehän ennen syntymäämme jo sydämen sykkeen rytmin ja äänimaisemien keskellä.

On hienoa huomata se merkitys, jonka omalla hankitulla osaamisellani voin tuoda ihmisten tilaisuuksiin tunnelman luojana ja musiikkitoiveiden toteuttajana. Vaikka olen tietysti käyttänyt valtavasti aikaa harjoitteluun ja taitojen kehittämiseen, ei soittamisen ilo kuitenkaan häviä. Eräs musikkoystäväni sanoi, että silloin kun soittamisesta katoaa ilo, on aika vaihtaa alaa. Olen sitä mieltä, että esiintyminen on työtä siinä missä mikä tahansa muukin ihmisten parissa tehtävä työ. Esiintyjänä on tietyllä tavalla tilanteen ohjaaja, vastuussa tunnelmasta, mitä pitää välillä herkälläkin korvalla kuulostella tilanteesta riippuen. Esiintyessä on pakko jättää taka-alalle arkiset asiat sekä oman elämän murheet ja olla yleisölle läsnä. Tämä on oikeasti välillä todella intensiivistä ja energiaa vievääkin. Mutta tosiaan, jos esiintyessä miettii pääsääntöisesti kauppalistaa tai minkä väristä pyykkiä pesee, jää yleisölle välittämättä se, mikä musiikissa on oleellisinta: musiikin herättämät tunteet ja tunnelmat sekä hetkessä syntyvä yhteinen musiikin taikamaailma, jossa kaikki on kohdallaan juuri nyt.

Kotikaupunkini on Helsinki, joten olen luonnollisesti esiintynyt Helsingissä lukuisissa erilaisissa tilaisuuksissa. Vuosien varrella tutuksi on tulleet syntymäpäivät, häät, muistotilaisuudet, ristiäiset, yritysten tilaisuudet… Tällä kertaa pääsin tuomaan musiikilla tunnelmaa ripille päässeen juhliin. Rippinuoren isovanhemmat olivat halunneet järjestää lapsenlapselleen musiikillisen yllätyksen ja se osuikin täysin nappiin. Juhlat järjestettiin taloyhtiön tilavassa ja viihtyisässä kerhotilassa Helsingin ytimessä Punavuoren-kaupunginosassa. Päädyimme siihen, että kolme kappaletta olisi sopivan mittainen pieni esitys tuomaan juhlavuutta tilaisuuteen.

Kappalevalintoina oli Nuori ja kaunis, joka sopii hienosti nuoren ihmisen juhliin. Toisena toivekappaleena oli Ellinooran Leijonakuningas, joka oli perheen yhteinen merkityksellinen kappale kotikaraokessa. Kappalevalikoima huipentui Elton Johnin Circle of life -kappaleeseen. Tämä kirvoitti liikutuksen kyyneleitä yleisössä, sillä kaunis kappale oli myös sanomaltaan niin osuva valinta tilaisuuteen. Yleensä 3-5 laulua on ollut paras vaihtoehto valmistuvan/ripille päässeen juhlissa. Näin intensiteetti säilyy esityksessä ja yleisö jaksaa keskittyä kappaleisiin. Tällaisissa tilaisuuksissa suuri merkitys on sillä, että esitetyt kappaleet ovat juuri päivänsankarille omistettuja ja tilaisuuteen istuvia.

Välillä minulta kysytään, miten suhtaudun toivekappaleisiin, joita en kenties ole kuullut ennen ja miltä tuntuu opetella tällaista ohjelmistoa. Kappaletoiveiiden esittäminen on tosiaankin mahdollista ja olen aina tosi iloinen kun saan harjoitella ja sovittaa uuden biisin ohjelmistooni. Ajoittain toiveina tulee myös kappaleita, jotka ovat minulle ennestään tuntemattomia. Olen aiidosti tosi kiitollinen, kun saan tutustua uuteen hyvään musiikkiin ja ihmisille tärkeisiin kappaleisiin. Kappaletoiveet onnistuvat yleensä, kun toive on esitetty etukäteen niin, että valmistautumisaikaa jää riittävästi. Jotkut laulut ovat tietenkin hankalampia taipumaan kitara ja nainen -esitykseksi, mutta pääsääntöisesti olen kyllä pystynyt toteuttamaan jokaisen toiveita.

Usein minulta myös kysytään kappale-ehdotuksia. Minulla on tullut esiintymisen myötä kokemusta siitä, minkälaiset kappaleet toimivat parhaiten missäkin tilaisuudessa. Biisivalikoima on myös laajentunut ihmisten esittämien toiveiden ansiosta. Jotkut kappaleet sopivat monenlaiseenkin tilanteeseen, katsantokulmasta ja sovitksesta riippuen. Sovitan aina kappaleet niin, että tunnelma ja äänentasot yleisesti olisi tilaisuuteen parhaiten toimivat. Tällä kerralla esittelin tilaajalle pari kappalevaihtoehtoa äänitteen avulla. Niin on helpompi hahmottaa, miltä jokin kappale kuulostaa soolona esitettynä ja esityksestä tulee varmasti mieleinen.

Helsinki kaupunkina on tullut tutuksi myös juhlatilojen kautta. Olen saanut esiintyä monenlaisissa ympäristöissä. Monesti on myös yllätytty siitä, että trubaduurin voi tosiaan tilata esiintymään myös kotikeikalle. Korona-aikana, kun kokoontumisrajoitukset olivat voimassa ja ravintolat sulkivat oviaan, juhlia järjestettiin jopa hotellihuoneissa. Eräs tilaisuus oli nuoren aikuisen syntymäpäivät, joissa meininki oli aivan katossa huoneen rajallisesta kapasiteetista huolimatta. Koskettava oli myös miehen vaimollensa järjestämä musiikkiyllätys heidän hääpäivänään. Musiikkia rakastavalla pariskunnalla olisi ollut toiveena päästä juhlimaan tärkeää päivää keikalle, mutta edellä mainituista olosuhteista johtuen keikkapaikat sulkivat ovensa. Mies kuitenkin keksi, että jos he eivät pääse keikalle, voi keikan kenties tuoda heidän luokseen. Niin soitin pariskunnan lempikappaleita Helsinki siluettina ikkunan takana aueten.

Laulaminen ja soittaminen on ihanaa. Vielä ihanampaa on tehdä sitä yhdessä muiden kanssa. En ole ollut kovinkaan paljoa mukana isommissa bändeissä, mutta erilaisia duo-kokoonpanoja on vuosien varrella ollut. Tällä hetkellä teemme eniten keikkaa Dreams -duon kanssa. Biisirepertuaarimme käsittää poppia ja rokkia eri vuosikymmeniltä, kahdella kitaralla ja laululla esitettynä. Halusin hiukan eritellä, minkälaisissa tilanteissa kannattaa harkita juhliinsa pientä kokoonpanoa isomman bändin sijaan.

Esiintyjää valitessa kannattaa miettiä, mikä on juhlien luonne, minkälaista tunnelmaa musiikilta toivoo sekä asettaako juhlatila joitain rajoitteita. Ensin kannattaa pohtia onko hakusessa villi bilemeininki vai rento juhlatunnelma. Akustisen duon etu on sen tuoma intiimi tunnelma. Olen huomannut, että juuri duona saa hyvän jännitteen sekä soittajien että yleisön välille. Kahdelle kitaralle sekä etenkin nais-mieslauluparille sovitetut kappaleet luovat erityistä tunnelmaa. Toki duona pystyy revittelemäänkin ja saada yleisö tanssimaan ja laulamaan mukana. Akustisesti kappaleissa korostuu kuitenkin enemmän niiden henki ja sanoitukset. Se houkuttelee seuraamaan esitystä, mutta mahdollistaa myös vieraiden seurustelun keskenään ilman, että musiikki peittää kaiken alleen. Jos taas toivoo juhlilta eniten klubimaista biletunnelmaa, voi bändikokoonpano tai DJ olla paras vaihtoehto.

Seuraavaksi kannattaa miettiä haluaako musiikkia ensisijaisesti loppuillan bileitä ajatellen vai olisiko mukava, että musiikkia olisi myös alkuillassa. Esimerkiksi taustamusiikki ruokailun tai maljan noston yhteydessä on juhlava lisä tilaisuuteen. Duona on helppo toteuttaa myös rauhallisempaa taustamusiikkia. Olemme toteuttaneet musiikkiohjelmaa eniten juuri rentoihin alkuillan tilaisuuksiin, jolloin esityksessä korostuu se, että yleisö haluaa kuunnella ja elää mukana kappaleita. Tällainen ratkaisu sopii mainiosti esimerkiksi syntymäpäiville, pieniin hääjuhliin tai yritysten tilaisuuksiin.

Eniten yhtyeen valintaan voi vaikuttaa kuitenkin juhlatila ja vieraiden lukumäärä. Jos tilaa ei ole liiaksi, on pieni kokoonpano luontevin valinta. Duona soittolaitteiden määrä jää maltilliseksi ja vieraille jää tilaa tanssia ja liikkua. Pieni kokoonpano toimii parhaiten tilassa, jossa pääsee kohtuullisen lähelle yleisöä sekä tilanteissa, jossa toiveena on nimenomaan taustamusiikki. Jos taas kyseessä on suuremmat juhlat ja vieraita paljon, voi bändi tai DJ olla parempi valinta ainakin loppuillan musiikkia ajatellen. Duo toimii myös hyvin jos toivoo musiikkia ulkotiloihin, kuten terassille tai pihajuhliin.

Trubaduurina ja duona esiintymisen suurin ero tulee mielestäni esiin biisitoiveiden kautta. Kahden soittajan voimin on mahdollista esittää rouheampia kappaleita kitarasooloineen. Erityisen suosittuja on keikoillamme olleet mm biisit Kuussa tuulee (Haloo helsinki), Tallulah (Sonata Arctica), November rain (Guns´n´Roses), Highway to hell (AC/DC). Ihanaa stemmalaulua saa duona mm kappaleisiin Nuori ja kaunis (Olavi Uusivirta&Anna Järvinen), Norwegian wood (The Beatles), I don´t wanna miss a thing (Aerosmith) jne.

Olemme saaneet kiittävää palautetta siitä, miten mukavaa on kuulla kappaleita duolle sovitettuna. Uudenlainen kappaleen toteutus tuo iltaan erityisyyttä ja ainutlaatuisuutta. Monet biisit tosiaan pääsevät oikeuksiinsa akustisesti esitettynä ja laulukin tulee paremmin esiin kun taustalla ei pauhaa suurta bändiä. Olen myös varma, että yleisöönkin välittyy se energia ja jännite, mikä yhdessä soittaessa syntyy. Yhdessä soittaminen ja laulaminen on toisen kuulostelemista ja yhteisen rytmin löytämistä. Jokainen keikka on erilainen ja siksi niin kutkuttavan jännittävä. Laulamiseen ja soittamiseen kun suodattuu niin vahvasti omat ja yleisöstä aistitut tunnetilat.