Viime viikolla sain ilon laulaa Hämeenlinnan Bilteman avajaisissa. Kyseessä oli siis itselleni hieman erilainen keikka. Eniten esiinnyn ihmisten pienissä juhlissa – ristiäisissä, syntymäpäivillä, häissä ja muistotilaisuuksissa. Olikin todella mukava päästä viihdyttämään suurta joukkoa ihmisiä tällaisessa erityisessä tapahtumassa. Esiinnyin Bilteman juuri avatussa kahvilassa, jossa ihmiset saivat nauttia kahvilan antimista ja samalla kuulla livemusiikkia.

Avajaiset vetivät hyvin porukkaa ja tunnelma oli välitön. Ensimmäinen keikka oli keskiviikkoillan vip-tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kanta-asiakkaita. Seuraavana päivänä oli varsinaiset avajaiset ja ovella odotti jo pitkä letka sisään jonottavaa yleisöä. Enpä ole muuten aiemmin ollut keikalla, joka alkaa jo klo 8 aamulla, eli siinäkin mielessä erilainen keikkapäivä. Tavaratalon avajaisissa oli monenlaista ohjelmaa ja oli ilo saada olla osa tätä tapahtumaa. Tavaratalo oli valoisa ja selkeä; kahvilan puoli oli tosi viihtyisä ja valoisa. Hienosti suunniteltu kokonaisuus.

Tapahtumassa soi monenlaiset uudet ja vanhemmat tutut kappaleet Scott McKenzien San Franciscosta Juha Tapion ja Anna Puun hitteihin. Oli hienoa huomata, että monet jäivät ihan kuuntelemaan esitystäni, taputtivat ja nauttivat musiikista. Osa tuli jopa kiittelemään setin jälkeen ja sain kuulla, että kaikki biisit olivat juuri hyviä tilaisuuteen. Tällaisesta palautteesta tulee todella iloiseksi. Mietin, että liian vähän nykyään kuulee tuttuja kappaleita livenä esitettyinä. Monissa kuppiloissa on ollut ennen trubaduureja tai pieniä yhtyeitä esiintymässä ilman sisäänpääsymaksua. Tällaiselle matalan kynnyksen musiikkikulttuurin kokemiselle tuntuu olevan nykyään tyhjiö. Toivoisin, että enemmän uskallettaisiin hyödyntää livemusiikin tuomaa tunnelman nostatusta laajemminkin. Koska mitä olen havainnut – ihmiset lähes poikkeuksetta nauttivat siitä, että saavat kuulla lempikappaleitaan elävänä esitettynä.

Seuraava keikka Hämeelinnan suuntaan kalenterissani on kesäinen hääjuhla. Vielä on kalenterissa tyhjääkin, joten ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään minkälainen musiikkiohjelma sinun tilaisuuteesi sopisi.

Juhlien suunnittelu alkaa usein tilaisuuden paikan valinnasta, tarjoiluiden miettimisestä ja mahdollisen ohjelman kulun laatimisesta. Musiikin ammattilaisen kanssa voi miettiä minkälainen musiikkiohjelma tilaisuuden tunnelmaan sopisi ja miten se toteutetaan. Muusikon palveluun kuuluu olla herkällä korvalla mukana suunnitteluvaiheessa ja tietysti itse tilaisuudessa esiintyminen. Myös mahdollinen äänitekniikka kuuluu usein palveluun ja se suunnitellaan tilaisuuden puitteiden mukaan sopivaksi. Esiintyvän muusikon työhän kuuluu siis paljon muutakin kuin itse esiintyminen. Palkkioon sisältyy ennakkovalmistautuminen, mahdolliset matkakulut sekä itse esiintyminen ja juhlapaikalla käytetty aika.

Muusikon työ alkaa usein viestien vaihdosta ja kappaleiden valinnasta yhdessä tilaajan kanssa. Toisinaan mietitään myös sopiiko tilaisuuteen paremmin laulava trubaduuri, instrumentaalimusiikki vai duo-kokoonpano. Kyseessä voi olla taustamusiikki, erillinen ohjelmanumero tai näiden yhdistelmä. Tässä vaiheessa valitsen yleensä tilaisuuden luonteen ja toiveiden mukaan säestyssoittimen. Useimmiten olen keikkaillut kitaran kanssa itseäni säestäen, mutta monesti on erityisenä toiveena ollut pianomusiikki/pianosäestys lauluihin. Silloin mukanani kulkee digipiano.

Otan mielelläni vastaan kohtuullisen määrän kappaletoiveita. Mikäli toivekappale on itselleni täysin uusi, alkaa työ biisin opettelusta. Usein aloitan hahmottelun kuuntelemalla erilaisia versioita ja yritän saada kuulokuvaa kappaleesta. Tämän jälkeen tulostan itselleni laulun sanat (yleensä nuottia ei ole helposti saatavilla) ja alan hahmotella sointukuvaa. Usein laulun sävellajia täytyy muuttaa omaan äänialaan sopivammaksi ja huomioida myös säestyssoitin. Jos esiintyminen tapahtuu ilman äänentoistoa, nostan yleensä sävellajia, sillä ylärekisterissä laulu kuuluu paremmin säestyssoittimen yli ilman äänentoistoakin. Se tuo kappaleeseen kirkkautta, eikä äänimassa puuroudu niin helposti.

Alan harjoittelun melodian ja lyriikoiden opettelulla. Jokaisella on siihen varmasti oma tekniikkansa ja siitä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa. Usein ”lappu” on kuitenkin täynnä muistimerkintöjä itselleni, jotka auttavat hahmottamaan melodiaa ja mitä lyriikoissa haluaa nostaa esiin. Tämän jälkeen alan miettiä sovitusta kappaleeseen ja tilaisuuteen sopivaksi. Joskus säestys tuntuu asettuvan paremmin pehmeämmäksi ja herkemmäksi; toisinaan tarvitaan enemmän meininkiä. Sitten tietysti täytyy treenata laulu ja soitto yhteen. Joskus kappale asettuu omaan suuhun sopivaksi nopeastikin ja toisinaan sitä saa vähän mietiskellä. Tähän saattaa ajallisesti mennä tunti, mutta usein useampi. Ennestään vierasta kappaletta treenaan mielellään hyvissä ajoin etukäteen, etenkin mikäli se on erityinen ohjelmanumero tilaisuudessa.

Muusikon työhön kuuluu myös soittimista ja äänentoistolaitteista huolehtiminen. Joskus roudattavaa keikkapaikalle on autollisen verran ja toisinaan paikalle pääsee kitara tai nuottivihko mukana julkisilla kulkuvälineillä. Joskus ennen keikkaa täytyy tehdä säätöjä ja sound check tilaan sopivaksi. Kun musiikkiesitys alkaa, on suurin työ siis yleensä tehty. Siinä vaiheessa pääsee tarjoamaan yleisölle musiikillisen muiston. Vaikka kappaletta olisi kuinka harjoitellut, on jokainen tilaisuus aina ainutlaatuinen. Ainakin omassa laulussani eläytymiseen vaikuttaa paljon vastavuoroisuus yleisön kanssa sekä sen hetkinen sisäinen tunnelmani. Kahta täysin samanlaista keikkaa ei siis ole koskaan ja tämä on ihanaa.

Minkä lempikappaleesi sinä toivoisit kuulevasi trubaduurin tilaisuuteesi sovittamana versiona?

Viikonloppuna matkustin pitkästä aikaa Turun suunnalle esiintymään. Minut oli pyydetty laulamaan siunaus- sekä muistotilaisuuteen. On aina rikkaus päästä tapaamaan erilaisia ihmisiä ja monenlaisia tapoja, jolla vaikkapa juuri muistotilaisuus voidaan järjestää. Tähän tilaisuudessa edesmenneen läheisillä oli toive, että tilaisuudessa juhlittaisiin enemmän pois lähteneen omaisen elämää kuin oltaisiin kuolemassa kiinni. Yleensä musta mielletään surun väriksi, mutta tosiaan – siihen on mahdollista liittää myös esimerkiksi edesmenneen lempivärejä ja näin juhlistaa hänen yksilöllistä elämänmatkaansa. Tilaisuus oli läheisen persoonaallisuuden mukaisesti elämänmakuinen ja kimmeltävän värikäs. Surun ja kaipauksen rinnalla voi kulkea myös kiitollisuus yhteisistä hetkistä ja arvostus täysillä eletylle elämälle ja elämäntyölle.

Itselleni tilaisuus oli myös siitä poikkeuksellinen, että toimitin kappelissa myös kanttorin tehtävää. Kirkollinen muusikko oli estynyt tulemasta paikalle, joten soitin mielelläni alku- ja loppumusiikin sekä säestin virret uruilla. Olen opiskellut myös urkujen soittoa, joten tämä oli itselleni ihan mieleinen tehtävä. Olen muusikkona joustava ja pyrin tekemään musiikillisesti tilaisuudesta mahdollisimman toimivan. Yleensä kirkollisissa tilaisuuksissa, joissa ei ole kanttoria paikalla, kysynkin onko tarvetta mahdollisten yhteislaulujen säestämiseen. Muusikolta voi rohkeasti kysyä, onko tällaista mahdollisuutta. Yleensä muutkin musiikilliset tehtävät, kuin esimerkiksi tilattu yksinlaulun esittäminen onnistuu muusikolta kyllä vaivattomasti. Useimmiten olen säestänyt virret kitaralla tai pianolla, mutta nyt kun oli mahdollisuus käyttää kappelin urkuja, oli se luontevin vaihtoehto.

Alku- ja loppumusiikiksi oli toiveena jotakin kaunista, mutta ei liian surullista tai mahtipontista instrumentaalimusiikkia. Valitsin kappaleet tämän toiveen mukaisesti ja sain papilta kauniin palautteen, että kappalet olivat miellyttäviä ja sykähdyttäviä kuunnella juuri tässä hetkessä. Siunauksen yhteydessä esitin myös kitaran kanssa laulun Kun aika on. Se oli hieno valinta, jota ei usein pyydetä hautajaisiin, mutta toimi sanomaltaan kauniisti tässä tilaisuudessa. Moni biisi taipuu erilaisiin yhteyksiin sovituksellisilla keinoilla ja miettimällä lyriikoiden esittämiseen hiukan erilaisen tulokulman.

Muistotilaisuuteen oli valittu kolme kappaletta, jotka oli myös hienosti miettien valittu kunnioittamaan läheisen elämää ja tänne jääneiden ikävää kiitollisuuden rinnalla. Yleensä biisiehdotuksia kysyttäessä listaan kappaleita, joita yleisimmin toivotaan vastaavanlaisiin tilaisuuksiin. Olikin mukavaa, että omaisilla oli mielessä kappalevalinnatvalinnat, joita en ole aiemmin päässyt esittämään. Ne olivat monitulkintaisuudessaan hyviä valintoja tilaisuuteen, joihin ei haluta aivan niitä perinteisimpiä kappaleita. Kannattaa rohkeasti toivoa niitä kappaleita, jotka ovat tärkeitä ja muistuttavat läheisestä. Ensin kuultu Sydämeni tänne jää on tietysti klassikko ja aina yhtä kaunis sekä mukava esittää. Seurakuntakodissa oli hienosointinen piano, joka kruunasi kappaleen. Muina kappaleina kuultiin Kaija K.:n Minä muistan sinut sekä Pave Maijasen Ikävä, joka on itselleni yksi sykähdyttävimmistä biiseistä ja saa helposti silmätkin kostumaan.

Minulle oli uusi tieto, että juhliin voi tilata myös ei-kirkollisen puhujan, esimerkiksi jos edesmennyt ei kuulunut seurakuntaan. Tässä muistotilaisuudessa oli perhepapin lisäksi puhumassa puhuja pro-seremoniat yhteisön kautta. Ulkopuolinen puhuja voi olla hyvä elementti juhlissa ja tuo rakennetta tilaisuuteen. Toki kuultiin myös läheisten puheenvuoroja ja hauskoja tarinoita läheisen elämänmatkan varrelta. Musiikki ja puheenvuorot saatiin hienosti limittymään tilaisuuden kulkuun ja ne tukivat toisiaan. Myös muusikkoa voi pyytää kertomaan kappaleista ja tarinoita niiden taustalla. Monesti suru voi olla niin läsnä, että on helpompi, että ulkopuolinen toimii ”lausujana” kauniisiin muistoihin, jotka halutaan jakaa muiden kanssa. Kannattaa rohkeasti kysyä, minkälaista roolia toivoo muusikon ottavan. Olemme paikalla juuri siksi, että voimme auttaa toimivan ja ikimuistoisen tilaisuuden järjestämisessä. Juuri poismenoon liittyvissä tilaisuuksissa muusikko voi tuoda ammattitaitoaan ja kokemustaan helpottaamaan surevien kuormaa sekä tuoda kannattelun ja läsnäolon hetki musiikin kautta.